Mielenhallintaa

Morjesta taas! Ajattelin hiukan tuoda tähän esiin, että millaisia hankaluuksia itsellä on ja on ollut mielen kanssa niin treeneissä kuin kisoissakin 😅.

Luulisin, etten olisi ainoa, joka on paininut ns. tuloshakuisuuden kanssa. Eli tarkoitan sitä, että alkaa laskemaan tuloksia kisassa tai treenissä ja sitä kautta aiheuttaa itsellensä odotuksia ja yllättäen kyllä, myös pettymyksiä! 🙈 tuo on varmasti minulla se suurin kompastuskivi, mitä olemme saaneet mentaalivalmentajani kanssa vähemmäksi ja homma tuntuu nyt toimivan! 👌 kiitos koutsi! Matkaa on kuitenkin vielä paljon taivallettavana ja sen vuoksi on ensisijaisen tärkeää oikeiden yhteistyökumppanien löytäminen. Tällainen onni on minulle suotu! Tuota tuloslaskentaa täytyy kyllä pystyä välttämään. Se pilaa kyllä mielestäni kokonaisuuden melko lailla. En osaa edes laskea kuinka monesti hyvän sarjan jälkeen olen automaattisesti alkanut laskemaan, että jos jatkan tätä tahtia, niin mikä on lopputulos… se on itse asiassa GOODBYE, siinä vaiheessa 😅. Pitäisi pystyä ampumaan vaan siinä hetkessä ja juuri sitä yhtä laukausta kerrallaan. Seuraava asia on se, että sitä ajattelee itsellensä tulosrajoja ja tavoitteita. Esim. 100 pisteen sarja, eli kaikki kymmenen laukausta peräkkäin kymppiin. Se on kova suoritus ja sekin on kaihertanut mieltäni. Pari kertaa se on suotu minulle, mutta olen yrittänyt päästä siitä eroon. Kun on kunnossa, niin tulee niitä kymppejä. Tämäkin on helpompi sanoa kuin tehty! Olen lukenut myös mentaalioppaan juurikin ammuntaan liittyen, mutta vaikka olen sen lukenut, niin tarvitsen konkreettista neuvoa, jotta sisäistän asian paremmin. Ymmärrän asian, mutta en sisäistä välttämättä sitä oikein tai täysin ja siksi minulle onkin hyvä olla konkreettinen neuvoja.

Toinen asia mikä minua on varmasti vaivannut, mutta onneksi alkaa olemaan jo taakse jäänyttä elämää, on se, että ajattelin useasti kisoissa, että mitä muut on mieltä, että miten minulla meni ja mitä ne ajattelee, jos sillä kertaa ammunta ei kulkenutkaan. Aivan hirveän lapsellista edes miettiä asiaa, mutta näinkin on vaan ollut joskus. Ei onneksi enää! Ammun vain ja ainoastaan itseäni varten ja tekemiseni radalla ei määrittele minua ihmisenä muille millään tasolla. Se on vain urheilua!

Sitten onkin vuorossa se jännittäminen… se on monta kisaa pilannut ja sen on yksi harmittavimmista peikoistani. Pthyi! (Sylki lentää lattialle) Jännittäminen, se tulee automaattisesti läsnä, kun kuuluu komento: Start! Mikä ihme siinä on, että sitä alkaa tutisemaan ja jopa joskus Ihan vapisemaan (tuntuu mukamas niin pahalta, kun sydän hakkaa lujasti ja pito tuntuu heikolta, vaikkei edes ole) viivalla? 🤔 Eihän siinä pitäisi olla mitään, mutta niin se vaan on. Onneksi tähänkin on olemassa työkaluja ja pystyy hallitsemaan jännitystä ja elämään sen kanssa.

Mutta niin, eihän nämä haasteet vielä tähän loppuneet! Mitäs sitten, kun ajatukset karkaa tekemisestä kesken tähtäinalueelle tulon aikana? Pitäisi tietenkin laskea ase alas ja ottaa mielikuva uudelleen täydellisestä laukauksesta ja nostaa ase alueelle uudestaan, eikö vaan? Kuulostaa niin pirun helpolta, niinhän? Mutta kun se ei sitä vaan ole! 😫 Tähänkään en pysty kyllä lukuja kertomaan, että kuinkahan monesti ajatukset on tyyliin olleet: ”mahtavaa, täydellisen sopiva vauhti ja tähtäimet linjassa ja sitten vaan… hemmetti kun piti olla niin kärkäs lapsille, kunhan ei vaan pahoittanee.. ei taas, noh, hyvin asettuu taulun alle ja..” No niin, eli pieleen meni ja pahasti. Keskittyminen herpaantui totaalisesti ja tekemisen tarkkuus kärsi kovasti. En siis tuolla tavalla ”puhu” päässäni, mutta asioita juolahtaa mieleen kesken herkimmän hetken. Se voi olla myös joku positiivinen asia, esim. ”olipa hyvää ruokaa kotona” tai muuten joku kiva tapahtuma. Jonkun ikävät sanat on myös sellaisia, että ne juurtuu mieleen ja pulpahtelee pintaan helposti. En tiedä muista, mutta minulla on myös sellainen haastava ongelma mielessäni, että esim. kisassa, jos alkaa menemään heikosti, niin tulee heti mieleen, että: ”tällaistako tämä taas on?? ja noniin, ja voi perkele, ei ole tosi, että taas käy näin yms. Eli en meinaa päästä yli huonosta laukauksesta ja jopa alan laskemaan tuloksia, että paljon se vaikuttaa lopputuloksen yms. VIRHE!! Huh huh, onneksi tähänkin on olemassa keinoja ja niitä harjoitellaan.

Siinäpä sitä kaikenlaista, mitä pienessä mielessäni pyörii. Toivottavasti ei kukaan pöpilään usuta! Heh heh! olispa hauska tietää, että onko monella vastaavia juttuja ja onko päässyt yli niistä? Onhan tuossa vähän sellaisia hävettäviä asioita, mutta mitäs sitten, tiedostan ne ja korjaan niitä. Ei varmaan kukaan ole täysin valmis mentaalisesti rakastamaansa lajia varten. Pitäähän sitä olla jotain kehitettävää ja ammunnassa ei kyllä koskaan ole ns. valmis paketti. Mutta tässä näitä tiistain ajatuksia, Seuraavaan kirjoittelemiseen!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: